#17 Springbank 10yo

46%, @Beer Hunters

Niihin pariin hassuun Campbeltownin tislaamoon kuuluva Springbank tekee ensientrynsä omalla nimellään blogissani kymmenvuotiaallaan. Tuoksussa on nahkaa, persikkaa, kuivaa sherryä, herukkaa ja banaania (jonka toinen viskiummikko vieressäni nosti esiin ensimmäisenä, joten en haistanut harhoja).

Maussa tulee esiin mieto savu ja aprikoosi. Vesilorauksen jälkeen viski on aluksi makea, mutta kuivuu loppua kohden jättäen hieman pippurisen vaikutelman. Mielenkiintoinen tuote.

Pisteet:
Nose: 21
Taste: 21
Finish: 20
Balance: 21
Total: 83

#16 Mortlach 15yo (Gordon & MacPhail)

40%, @Beer Hunters

Sämplättäväksi sattui taas yksi Speysiden tislaamon tuote, Mortlachin 15-vuotias ja Gordon&MacPhailin pullottama viski. Tuoksu tässä on hennon kukkaisen sherrymäinen, veden kanssa myös vaniljainen.

Maussa yhdistyvät sherryn hedelmäisyys ja marjamaisuus hentoon savuisuuteen. Mukana on myös vaniljaa. Suuntuntu on pehmeä, joka tekee viskistä erittäin juotavan. Kelpo keskitien tuote.

Pisteet:
Nose: 20
Taste: 20
Finish: 19
Balance: 21
Total: 80

#15 Dalwhinnie Distillers Edition

OB, 43%, distilled 1990/bottled 2006, D.SN. 312

Dalwhinnie on Diageon omistama tislaamo läntisellä Ylämaalla, joissakin lähteissä se luetaan Speysideen kuuluvaksi.

Tämä pullo löytyy omasta hyllystä. Viskissä on vaalean kultainen väri. Tuoksu tässä sherrytynnyrifiinistellyssä viskissä on varsin kevyt. Nenässä on puolikuivaa sherryä ja viljaa sekä jonkinlainen vihannesmainen henkäys (sipuli?). Maku on myös melko viljainen ja blended-viskimäinen. Veden lisääminen tekee suuntuntumasta pehmeämmän ja maku muuttuu sherrymäisen makeaksi. Jälkimaussa on aavistus tupakkaa.

Televisionkatseluviski.

Pisteet:
Nose: 17
Taste: 19
Finish: 18
Balance: 18
Total: 72

#14 Bowmore 10 yo Single cask (Douglas Laing)

@Beer Hunters
Bottled 06/1996, dist. 11/2006, 50 %, cask DL REF 3078, 356 bottles

Tällainen herkku löytyi paikallisesta hyllynperältä. Tuoksussa on persikkaa, hevosensatulaa, herukanlehtiä ja toki Islay-tyyliin savua ja turvetta.

Maussa turve ja savu dominoi varsin vahvasti ja "sisäänhengitettynä" peittää hienoimmat nyanssit. Löydän kuitenkin mustaherukkaa ja vaniljaa. Vankkarunkoinen savupommi, josta varmasti havaitsee useammalla maistolla enemmän detaljeja. Tämä nousi blogin viskien ykköseksi toistaiseksi.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 22
Finish: 22
Balance: 22
Total: 88

#13 Cragganmore 10yo Cask Strength

OB, Cask Strength 60,1 %, Bodega European oak casks, 1993/2004, 15000 bottles, pullonumero 9541

Tämä on ensimmäinen kolmen pullon lähetyksestä, jonka kuriirisetä toi tänään Lontoosta. Ensikosketus kyseessä tähän Speysiden 130-vuotiaasen panimoon. Kymmenvuotias on kypsytetty eurooppalaisessa Bodega-tammitynnyrissä. Bodega viitannee espanjalaiseen viinitilaan.

Viskin väri on vaaleaa kultaa. Ilman vettä tuoksu alkaa hyvinkin makean sherrymäisenä, jopa rusinaisena ennen alkoholin kulkeutumista sieraimiin. Myös mausteisuutta ja kuivaa puuta. Savua en tästä suostu löytämään. Veden kanssa tuoksu vaimenee luonnollisesti. Ilman paljastavaa alkoholia hyvinkin epäviskimäinen valkoisine viinirypälineen. Kun saa lisää happea, tuoksuun tulee sitruunaista saippuaa, mandariinia, apilaa ja häivähdys vaniljaa. Melkoinen kukkaketoefekti siis.

Suuntuntu ja jälkimaku on kuivahko makeasta nenästä huolimatta. Se on myös varsin pyöreä. Hieman viinirypälettä, tanniineja ja luumua pilkistelee maussa. Lopussa esillä on selvästi sherry. Tuntuu, että viski ei vahvuudestaan huolimatta kestä kovin paljoa vettä. Nelikymppiseksi laimennettuna maku on jo kovin vaimea. Seuraavalla maistolla pitänee lisäillä vain muutama tippa.

Tuoksu oli varsin pätevä ja antoi suunnilleen sitä mitä odottikin. Makupuolella tämä jää tylsäksi "lantrattuna" vaikkei kyse ole mitenkään yksinkertaisesta tuotteesta. Menee televisionkatseluviskiksi.

Jatkoa:
Uudelleen lasiin hiukan ja vähemmän vettä niin yhtäkkiä se turvekin häivähtää, ei tuoksussa, mutta makupaletissa.

Pisteet:
Nose: 21
Taste: 18
Finish: 18
Balance: 18
Total: 75

#12 Bunnahabhain 12 yo

@Beer Hunters
Bunnahabhain on vähäsavuisuudessaan poikkeava Islay-tislaamo. Päivän viskinä on sen 12-vuotias ja 40-prosenttinen oma pullote. Pullo kertoo karamelliväristä - viski on kullankeltainen, joten kovin runsaasti sitä ei liene käytetyn.

Viskin tuoksu tuo mieleen heikosti sherryn. Nenässä on myös valkoviinimäisyyttä ja valkoista viinimarjaa. Vesi tuo mukaan vetistä pahvia ja pienen odottelun jälkeen vaniljaa. Kun viski on viipynyt lasissa vielä tovin, mukaan sekoittuu myös mentholia ja tupakkaa.

Maku on viljainen, aavistuksen makea ja alkoholimainen. Jälkimaku on pitkän lämmin. Puraiseva jälkipotku puuduttaa kitalaen.

Bunnahabhain 12 yo on simppeli kännäysviski, joka ei nouse toistaiseksi maistamieni single malttien ykköskaartiin.

Pisteet:
Nose: 20
Taste: 17
Finish: 18
Balance: 18
Total: 73

#11 Glenfarclas 105

Cask strength, 60%, ei ikämerkintää
@Beer Hunters, Pori

Ensikosketus tähän Speysiden vanhaan perhetislaamoon. Viskin väri on tummahko, tummaa talvihunajaa. Tuoksussa ensimmäinen vaikutelma on Marsala-viini, joka taittuu hunajan kautta maltaisuuteen. Vesi tuo aavistuksen puuta (ei tammi) ja vaniljaa.

Maku on maltainen, vettä saa kuuskymppiseen viskoa kunnolla ennen kuin makupaletti avautuu. Viskissä onkin hedelmäisyyttä ja vaniljaa, tulee mieleen sherry. Jälkimaku on kohtalaisen pehmeä, pikku loppupuraisun jälkeen suuhun viipyilee vaniljaa.

Melko yksinkertainen makumaailma tässä, sinänsä kuitenkin miellyttävä. Ymmärtämiseen tarvittaisiin useampi naukku.

Pisteet:
Nose: 20
Taste: 21
Finish: 21
Balance: 21
Total: 83

(kuva ei ole oma)

#10 Port Ellen 26yo (Douglas Laing & Co)

Dist. 05/1982, bottled 10/2008, 50%, 263 bottles
@Beer Hunters, Pori

Port Ellenin tislaamo lopetti toimitansa vuonna 1983, mutta näitä yksityisiä pulloteita tupsahtelee silloin tällöin. Vaalean valkoviinimäisen värisessä viskissä nenässä on sherryä, kevyttä savua ja nahkaa. Vesi tuo mukaan lähinnä jyvämäisyyttä. Samaa on maussa, sen lisäksi savua, sherryä, mansikkaa ja hedelmää. Jälkimaku on pehmeän maltainen, joka häipyy makeuteen. Laadukas tuote tämäkin.

Pisteet:
Nose: 21
Taste: 22
Finish: 22
Balance: 22
Total: 87

#9 Longrow 7yo 2000/2008

Dist. Oct 2000, bottled 2008, 12120 bottles, Gaja Barolo finish, 55,8%. Matured in bourbon barrels for 5 1/2 years before spending eighteen months in fresh casks from legendary Barolo producer Angelo Gaja.

@Beer Hunters, Pori.
Viskin väri on tummaa kultaa. Tuoksussa on keitettyä omenaa ja savua. Veden lisäys tuo mukaan vaniljaa, vähän jyvämäisyyttä. Maussa tule samoin esiin omena ja savu. Veden kanssa maistan myös tummaa suklaata. Jälkimaku on savuinen ja makeahko. Hyvää on tämäkin.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 22
Finish: 21
Balance: 21
Total: 86

#8 GlenDronach Revival 15yo Oloroso

@Beer Hunters, Pori
Tämä 100% Oloroso-tynnyrissä kypsytetty viski on tumman hunajan värinen. Tuoksussa on hienosti sherryä ja marsalaa, vaniljaa ja hunajaa. Maku on hyvin makea - luumua ja sherryä, lopussa oli myös aavistus savua. Jälkimaku on mausteista chiliä. Makoisa sherryviski.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 22
Finish: 21
Balance: 22
Total: 87

#7 Ardbeg Supernova

@Beer Hunters, 58,9%, pullotettu 2009, L9083
Seuraavat neljä viskiä on maistettu lauantai-illan sessiossa Beer Huntersissa. Päivällä oli suoritettu alle tukeva määrä uusia oluita, joten aistit eivät välttämättä olleet enää herkimmillään. Eteen kannettiin kuitenkin hyviä ja persoonallisia viskejä, joka tietyllä tapaa helpotti tehtävää.

Ardbegin Supernova on tislaamon savuisin viski (100 ppm). Tuoksu ei ole kovin alkoholimainen. "Ei kovinkaan yllättäen" siitä löytyy savua ja vaniljaa. Veden kanssa savu erottuu tupakaksi ja vaniljaa valtaa enemmän alaa.

Viski on tupakkamaisen savuinen ja tämä jatkuu pitkälle jälkimakuun. Yllättäen Supernova on myös vaniljasokerisen makea. Muualla tämä ei ole saanut mitään suuria ylisanoja, mutta itselleni maistui.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 22
Finish: 21
Balance: 22
Total: 87

#6 Bruichladdich 3D3 "The Norrie Campbell Tribute Bottling"

@Beer Hunters, 46%, NCF

Kullanvärinen viski on mielenkiintoinen kolmen maltaan yhdistelmä: 3D3 contains regular Bruichladdich (unpeated), Port Charlotte (40ppm) but also the first Octomore ever (80ppm), distilled in 2002 and only 3 years old at that time. The spirit was matured in a combination of bourbon, sherry and madeira casks.

Tuoksu on aluksi ihmeellistä sekametelisoppaa, joka muistuttaa jopa oksennusta. Olisiko vajaan pullon ilma jotenkin "pilaantunut"? Sitten tuoksuu calvados ja turve. Veden kanssa mukaan tulee hiukan vaniljaa ja hunajaa, odottelun jälkeen myös hedelmäkarkkia.

Maussa on aluksi luumua, sitten makeuden sekaan tulee turve. Veden kera savun seassa on pikkasen mallasta ja englantilaistyyppistä "puddingia". Jälkimaku on öljyinen, hiukan makea ja tietysti savuinen. Tasapanoinen vaikkei superjännittävä. Tätä voisi ostaa kotiinkin.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 20
Finish: 22
Balance: 21
Total: 85

(kuva ei ole oma)

#5 Ardbeg TEN

@Beer Hunters, 46%, NCF, tämä lienee sitä uutta versiota, pitää varmistaa joskus.

Väri on vaaleaa olkea. Ilman vettä nenään tulee turvetta ja vetistä puuta. Veden kanssa savua, märkää sammalmätästä.

Maussa on aluksi savua, savukinkkua ja turvetta. Vesi vie kinkkumaisuuden ja pintaan tulee yllättäen pientä tinnerimäisyyttä. Jälkimaku on lämmin, keskipitkä, jossa savu viipyilee alkoholin ja chilimäisen piston jälkeenkin. Savuisuus Tenissä on maukasta, viski on erittäin juotava, mutta kaikkiaan kuitenkin suhteellisen simppeli. Vaatii uusintakertoja.

Pisteet:
Nose: 22
Taste: 20
Finish: 20
Balance: 21
Total: 83

(kuva ei ole oma)

#4 Aberfeldy 12 yo

Tämän Midlandsin tislaamon 12-vuotias on tullut avattua ja arvioitua jo aiemminkin, muttei tähän blogiin. Niinpä uusintanaukun aika. Litran pullo on ostettu Heathrown duty freestä.

Ulkonäkö on vaaleaa kultaa - hunajaa. Laimentamattomana tuoksu on lievästi alkoholisen pistävä, mutta hedelmäinen: keitettyä omenaa ja omenankuorta. Ilman vettä maku on maltainen antaen tuoksun kaltaista hedelmää. Ilman vettä nelikymppisenä juotavissa, mutta melko yksiulotteinen.

Veden jälkeen tuoksu on edelleen omenainen, hieman mukana on myös mallasjyvää. Ekalla kerralla esiin tuli calvadosta (omena), karamellia ja myöhemmin myös vaniljaa. Makuun vesi ei tuo uusia elementtejä: omenaa, ohranjyviä ja hedelmäistä makeutta tästä löytyy. Keskinkertainen loppuliuku.

Joten tässä tuoksu antaa hiukan enemmän kuin maku, joka kuitenkin hedelmäisyydessään on ihan miellyttävä, joskin tylsä. Ei tätä viemäriin sovi kaataa.

Pisteet:
Nose: 19
Taste: 17
Finish: 17
Balance: 18
Total: 71

#3 Glen Garioch Highland Tradition NAS

Nyt käsittelyssä on Eastern Highlandin tislaamon Glen Gariochin ilman ikämerkintää oleva "bulkkituote". Pullo tuli hankittua Heathrowin Duty Freestä eli se on litran leka. Etiketin saksankielinen merkintä kertoo kulooriväriä käytetyn.

Viskin väri on vaaleaa kultaa. Tuoksu on ensinuuhkaisulla melko lailla klassisen viskin oloinen. Tarkoitan sellaista tuoksua, jossa maalikkokin ymmärtää alkoholituotteen olevan viskiä. Nenä ei ole kovin voimakas, tuotekin on vain 40-prosenttinen. Se on kuivan jyvämäinen, mukana on aavistus bourbonia ja punssia.

Laimentamattomana maussa on hedelmää, sitten tupakkaa ja heikkoa savua. Tätä pystyy juomaan ilman vettäkin, mutta yritän saada irti enemmän ja lisään pari tippaa vettä. Vesi tuo nenään vaniljaa ja hedelmää. Mausta ei paljoa uutta irtoa - makeaa hedelmäisyyttä, jopa hedelmäkarkkimaisuutta, ehkä vielä vähemmän savua.

Hyvin helposti juotava ja melko yksinkertainen viski. Tätä voisi simppeliytensä takia kuvitella uhraavansa myös ruuanlaittoon eli sananmukaisesti "talousviskiksi".

Pisteet:
Nose: 18
Taste: 19
Finish: 17
Balance: 18
Total: 72

#2 Glenmorangie The Quinta Ruban

Toisena tuotteena on Tegeliltä hankittu litran leka Highlandin tislaamon Glenmorangien porttynnyriviimeisteltyä The Quinta Rubania (34,90€). Nyt tämä on 46-prosenttinen, aiemmin näemmä Port Wood Finish -nimellä voltteja ollut 43. Portviinin ystävänä odotan mielenkiinnolla tätä viskiä.

Väri vivahtahtaa olkeen ja nuoreen Sauternesiin. Tuoksu on yllättävänkin pehmeä. Ensimmäisenä tulee mieleen konjakki ja sitten sherry ... hedelmäinen, keitettyä omenaa, vihreän omenan kuorta ja jopa vihanneksia. Pari tippaa vettä laimentaa tuoksua selvästi alkoholin ja ruohon suuntaan. Lisää vettä ja ilmaa niin vaniljaa tulvahtaa nenään.

Maku ei ole kovin portviinimäinen sekään. Ilmeisesti vanhemmat pullot ovat olleet vahvemmin sinne suuntaan. Hedelmäisyyttä omenan muodossa. Hyvin kuiva, kitalaen karheaksi jättävä jälkimaku, jossa häivähdys savua ja mausteita.

Jännä tuote, josta ei ole varsinaiseksi talousviskiksi.

Pisteet:
Nose: 20
Taste: 20
Finish: 19
Balance: 20
Total: 79

#1 Bowmore Surf NAS

Tätä ensimmäistä tänne arvioimaani viskiä mainostetaan "Bowmoreksi aloittelijoille", joten sopiva surffata kimppuun.

Väri on oljenkeltainen-kultainen-ruokaöljyn värinen, mitä kukin nyt sitten haluaa. Tuoksu on aluksi pontevan turpeinen, mutta alta pilkottaa hedelmäestereitä. Pari tippaa vettä lasiin ja vanilja valtaa alaa. Hetken mukana häivähtää myös vilja.

Uskaltauduin maistamaan hieman ilman vettä - turve dominoi. Veden kanssakin turpeinen savu on edelleen eniten läsnä, mutta varsinkin alkuosalla mukana on myös hedelmäistä omenaa. Loppuliuku on keskipitkä ja siinä hallitsee lämmittävä alkoholi. Savua voisi olla tiukemminkin, se ei kanna aivan perille asti.

Lienee verrattain hyvä "talousviski". Hinta litran pullolle Tegelin lentoasemalla oli 29 euroa.
Pisteet (skaala tulee varmaankin skarpimmaksi ajan myötä, mutta jostain on aloitettava):
Nose: 21
Taste: 21
Finish: 19
Balance: 20
Total: 81

Humala viskissä

Blogi on saanut nimensä siitä, että olutaiheinen pari vuotta hengissä ollut blogini on nimeltään "Humala". Tästä tulee Humalan viskiaiheinen spin off. Siitä siis kevyesti oikoen nimi. Varoituksen sanana: oluesta uskon ymmärtäväni paljonkin, viskistä en mitään. On siis aika ottaa selvää.